Presidentti Tarja Halonen pitää ulkosuomalaisia tärkeinä Suomen lähettiläinä

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan on luonnollista, että nykypäivän suomalaisista yhä useampi asuu osan elämästään ulkomailla. Hän pitää ulkomailla asuvia suomalaisia tärkeinä Suomen-lähettiläinä, jotka välittävät arkipäivän kontaktien kautta tietoa Suomesta ja suomalaisuudesta.
Niin sanottua sosiaalista shoppailua eli asuinpaikan valintaa etuisuuksien perusteella presidentti kuitenkin pitää mahdollisena ongelmana. Suomen taas on hänen mielestään pystyttävä vastaamaan siitä, että kenenkään ei tarvitse jättää kotimaataan työttömyyden tai muun pakottavan syyn takia.

Siirtolaisuus ei ole tasavallan presidentti Tarja Haloselle vieras asia. Hän sanoo seuranneensa sitä "keittiön kautta" siitä lähtien, kun hänen sisarensa avioitui parikymmentä vuotta sitten Australiaan.
- Sisareni sattui rakastumaan Helsingissä järjestetyssä kansainvälisessä kokouksessa australialaiseen ammattiyhdistysjohtajaan. Siitä seurasi avioliitto, kohta 20 vuotta asumista Sydneyssä ja kaksi lasta, jotka puhuvat vuosi vuodelta yhä enemmän
suomea, presidentti Halonen kertoo.
Hän sanoo tutustuneensa suomalaisten asemaan Australiassa myös sisarensa paikallisessa suomalaisseurakunnassa tekemän työn kautta ja oppineensa sen, että kaikilla Suomesta lähteneillä ei välttämättä ole menestystarinaa kerrottavanaan.
Yhdysvaltain suomalaisten FinnFest-tapahtumassa helmikuussa vieraillut presidentti ennustaa hieman yllättävästi ulkosuomalaistapahtumille suosion kasvua.
- Tänä päivänä ihmiset yhä useammin asuvat ainakin osan elämästään synnyinmaansa ulkopuolella. Tässä mielessä melkein ennustaisin, että jonkinlainen renessanssi on tulossa näihin erilaisiin ulkosuomalaisten tapaamisiin.
Presidentti pitää juhlia luonnollisena väylänä perinteiden ja tapojen välittämiseen sukupolvelta toiselle. Perinteet taas sitovat yhteen erilaisia ihmisiä.
- Kun suomalaiset kokoontuvat yhteen, niin sehän kertoo siitä, että heidän kulttuuriperintönsä on vahva, hän sanoo.

Ulkosuomalaisista
myönteistä palautetta

Presidentti Tarja Halonen pitää ulkosuomalaisia vähintäänkin yhtä tärkeinä lähettiläinä kuin Suomen virallisia edustajia, sillä he tekevät käyttäytymisellään ja toiminnallaan tutuksi suomalaisia tapoja, kansanluonnetta ja kulttuuria.
- Se, miten suomalaisuus nähdään Suomen ulkopuolella, muodostuu tietysti Suomen virallisten edustajien kautta, mutta vähintään yhtä paljon arkipäivän kontaktien kautta. Siitä, minkälainen suomalainen on naapurina, työtoverina tai puolisona.
Haloselta saavat erityiskiitoksen ne, jotka ovat avioliitossa suomalaisten kanssa. He kun näkevät suomalaisuuden myös niinä päivinä, jolloin se ei välttämättä ole
parhaimmillaan.
- Jos heistä silloin tulee Suomen ystäviä, niin se on tietysti valtavan hyvä asia.
Halonen on presidenttikaudellaan ehtinyt vierailla useammassakin paikassa, missä asuu ulkosuomalaisia. Hän kehuu heistä saamansa palautteen olleen pelkästään myönteistä.
- Ennen kaikkea se kuva, minkä olen saanut virallisilta tahoilta ulkomailla on se, että suomalaiset ovat hyviä työntekijöitä ja ahkeria. Nämä myönteiset asiat tulevat esiin mielestäni hyvin paljon.
Suomalaisten pelkäämät yleistykset maanmiestensä runsaasta alkoholin käytöstä tai muista ikävistä asioista eivät hänen mukaansa ole tulleet keskusteluissa esiin. Halonen arvelee, että suomalaisilla saattaa olla muita negatiivisempi kuva itsestään, sillä he ovat melko tiukkoja käyttäytymisensä suhteen.

Kaksoiskansalaisuus
avaa mahdollisuuden

Presidentti pitää tärkeänä Suomen ja ulkosuomalaisten välisten siteiden vahvistamista. Tilanne on hänen mukaansa aiempaa parempi nyt, kun uusi, kaksoiskansalaisuuden salliva kansalaisuuslaki on tullut voimaan.
Hän uskoo, että lakiuudistuksen sallima mahdollisuus kaksoiskansalaisuuteen on ulkosuomalaisille tärkeä, eikä sen tarpeellisuutta pidä hänen mielestään mitata pelkästään tehtyjen kansalaisuusilmoitusten määrällä.
- Kaksoiskansalaisuus on hyvä asia. Tieto siitä, että voi saada tarvittaessa Suomen kansalaisuuden, rauhoittaa Suomesta lähteneitä. Se on optio, joka ei ehkä realisoidu, mutta se kertoo, että jokainen on tervetullut takaisin.
Presidentti Halonen sanoo, että hän olisi erityisen ilahtunut, jos nuoret löytäisivät Suomen työ- ja opiskelupaikkana. Siirtolaisiksi lähteneiden lapsilla on juuri kaksoiskansalaisuuden ansiosta paremmat mahdollisuudet aloittaa samalta viivalta kuin muiden. Hän muistuttaa, että Suomen kansalaisuus on samalla avain kaikkiin Euroopan unionin jäsenmaihin.
- Monelle sellaiselle suomalaiselle, jonka lapset ovat nyt nuoria aikuisia, kaksoiskansalaisuus toivottavasti antaa mahdollisuuden tulla takaisin Suomeen tai katsoa Euroopan unionia laajemmin. Suomen kansalaisuushan tuo mukanaan oikeuden opiskeluun Suomen lisäksi myöskin muissa Euroopan unionin yliopistoissa.
Eikä koulutus ole ainoa, mitä presidentti Suomeen palaaville nuorille on tarjoamassa.
- Ehkä heistä sitten osa rakastuu ja löytää kumppanin Suomen päässä, romanttiseksi heittäytyvä presidentti ennustaa.

Sosiaalinen shoppailu
herättää keskustelua

Presidentti Halosen lausunto niin sanotusta sosiaalisesta shoppailusta on herättänyt keskustelua ja jopa närkästyttänyt joitakin ulkomailla asuvia suomalaisia. Vaikka lausunto nostettiin hänen mielestään odotettua kärkevämmin esiin, hän pitää asiasta noussutta keskustelua hyvänä asiana.
- Vaikka se aiheuttikin keskustelua, se oli ihan oikealla tavalla keskustelua siitä, mikä on
"team Finlandia" ja mitä sekä yritysten että yksityisten ihmisten pitää tehdä, jotta meillä Suomessa säilyisi riittävä pohja, nimenomaan taloudellinen pohja, minkä päälle voidaan rakentaa.
Sosiaalisiksi shoppailijoiksi kutsutaan niitä, jotka ovat valmiita käyttämään hyväkseen Suomen tarjoamat hyvinvointipalvelut, mutta eivät ole valmiita maksamaan niistä. Kärjistettynä esimerkkinä voidaan pitää henkilöä, jotka kouluttaa itsensä Suomessa, muuttaa hyväpalkkaisen työn perässä matalan verotuksen maahan, palaa takaisin kouluttamaan lapsensa, muuttaa jälleen ulkomaille ja palaa eläkkeelle siirryttyään nauttimaan lähes ilmaisesta terveydenhuollosta ja muista eduista. Myös suomalaisyritysten siirtyminen ulkomaille kustannussäästöjen toivossa kuuluu samaan kategoriaan.
- Mielestäni kohtuullinen määrä sosiaalista shoppailua on jokaiselle ihan okei. Ihmisten pitää itsensä saada miettiä mikä elämäntilanne on kulloinkin heille hyvä. Sekä yksityisten ihmisten että yritysten pitää saada tehdä omia ratkaisuja selvitäkseen.
Halosen mukaan yhteiskunnan on kuitenkin otettava sosiaalisen shoppailun mahdollisuus huomioon hyvinvointijärjestelmää luodessaan. Suomessa se on huomioitu siten, että tietyt etuisuudet saa vain maassa asumalla, työtä tekemällä, ja veroja maksamalla.
- Sellainen malli ei kestä pienessä viiden miljoonan asukkaan maassa, että saa vain edut mutta ei ole valmis niistä maksamaan.

Ulkomaille lähdön
syitä mietittävä

- Yhteiskunnan pitää olla huolissaan siitä, miksi ihmiset tekevät tai joutuvat tekemään ratkaisun ulkomaille muutosta. Jokin määrä muuttoa on aina tervettä, se on vapaan ja avoimen yhteiskunnan merkki, Halonen sanoo.
Suomen pitää hänen mukaansa miettiä sitä, miksi jonkun on pitänyt muuttaa ulkomaille. Uusien kokemusten hankkiminen on hänen mukaansa yhä yleisempi ja luonnollinen syy, mutta muuttoon pakottavia syitä ei saisi olla.
- Täytyy miettiä pitääkö jonkun muuttaa sen takia, että Suomessa ei ole työtä tai että Suomessa on jokin muu muuttoon pakottava seikka. Siihen pitää Suomen pystyä valtiona vastaamaan.
Hän sanoo, että presidenttinä hänen täytyy tukea suomalaista hyvinvointia ja ajatella sitä, miten maassa voidaan säilyttää koulutusmahdollisuudet, terveydenhuolto, työllisyys ja muut edut. Tämä on hänelle itselleenkin tärkeä asia.
- Samalla tavalla kuin yritys hakee voittoa ja parempia toimeentulomahdollisuuksia, on hallituksen, eduskunnan ja presidentin tehtävänä rakentaa toimiva kehys yritysten ja yksityisten ihmisten toiminnalle. Miten tämä Suomi-niminen maa pärjää maana, siitä minulla pitää presidenttinä olla huoli, Halonen sanoo.
- Yritys voi muuttaa ulkomaille ja yksityinen ihminen voi muuttaa ulkomaille, mutta Suomi ei voi muuttaa mihinkään ja siitä täytyy pitää huoli, hän tiivistää.

Teksti ja kuvat: Mikko Rahikka