Suomi-Seuraan on kahden viime vuoden aikana tullut runsaasti puhelinsoittoja, joissa kysellään ulkosuomalaisten asevelvollisuudesta Suomessa. Kaksoiskansalaisuuslain voimaan tulon myötä soittajat ovatkin olleet halukkaita kuulemaan lain tuomista muutoksista. Yleisimmin kysytään, pitääkö armeija suorittaa Suomessa, vaikka asuisi pysyvästi ulkomailla? Entä millä tavalla voi anoa vapautusta? Entäpä, saako armeijaan tulla, vaikkei osaisikaan kieltä?

Myös kaksoiskansalaisuusasioita Pääesikunnassa hoitavalle Ulla Karviselle ulkosuomalaisten kysymykset ovat tuttuja. Viime vuosina kansalaisuushakemusten määrä on kasvanut huomattavasti ja samalla myös ulkomailla asuvien asevelvollisten määrä on kohonnut. Pääesikunnassa käsitellään myös vapautushakemuksia aiempaa enemmän.
Karvinen opastaa, että ulkomailla asuvat asevelvollisuusikäiset Suomen kansalaiset ovat yhtä lailla asevelvollisia kuin Suomen kansalaiset. Asevelvollisuuslaki antaa kuitenkin kaksoiskansalaisille mahdollisuuden anoa varusmiespalvelukseen vapautusta sillä perusteella, että henkilön pysyvä koti tai asunto on ulkomailla. Jos asevelvollisuus on suoritettu jossakin toisessa maassa, voi myös anoa vapautusta.
- Pääperiaate kaksoiskansalaisten kohdalla on se, että jos ulkosuomalaisnuorella ei ole niin kutsuttua pysyvää sidettä Suomeen, hänet voidaan hakemuksesta vapauttaa palvelusta. Suomen kansalaisuuden menettäneitä suomalaisten jälkeläisiä ei luonnollisestikaan oteta palvelukseen, Karvinen sanoo.
Kaksoiskansalaisuutta anovan taas on syytä huomioida, että 18-30-vuotias mies on automaattisesti asevelvollinen Suomen kansalaisuuden saadessaan.
- Hyvin paljon meiltä kysellään juuri tätä, että koska kaksoiskansalaisuutta kannattaa hakea, että välttyisi asepalveluksen suorittamisesta Suomessa. Jos henkilö on melkein kolmekymppinen, niin hän monesti haluaa vitkutella kansalaisuushakemustaan. Jos pysyvä asuinpaikka kuitenkin on Suomessa, niin asepalvelukselta ei oikein voi välttyä, Karvinen tulkitsee.
Vapautuksen armeijasta saa kaksoiskansalaisuuden perusteella vuosittain noin 400 henkilöä. Vapautusanomusten määrä on lähes kaksinkertaistunut kaksoiskansalaisuuslain voimaantulon myötä. Ennen lakia anomuksia tuli vuosittain reilut 200. Eniten vapautusanomuksia tulee Saksasta ja Sveitsistä. Kielteisiä päätöksiä vapautusanomuksiin tehdään vuosittain alle kymmenen. Yleensä perusteena on se, että henkilö asuu pysyvästi Suomessa tai onkin kaksoiskansalaisuuden sijaan ainoastaan Suomen kansalainen.

Kieli ja kulttuuri tutuksi

Monet ulkosuomalaisnuoret, joilla on kaksoiskansalaisuus, haluavat vapautusmahdollisuudesta huolimatta tulla Suomeen armeijaan.
- Armeijan käynti Suomessa tarjoaakin ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua suomalaiseen kulttuuriin, yleensä toisen vanhemman kotimaahan ja suomen kieleen.
Armeijan käyminen mahdollistaa myös edelleen Suomen kansalaisuuden säilymisen ja voimassa olevan passin. Tosin kansalaisuus säilyy myös siinä tapauksessa, että henkilö on 18-22-vuotiaana ilmoittanut kirjallisesti haluavansa säilyttää Suomen kansalaisuuden.
Karvisen mielestä armeijaan tulijan olisi hyvä osata edes jonkin verran suomen kieltä. Hän muistuttaa kuitenkin, että suomalaisnuoret puhuvat hyvin eri maiden kieliä, kuten englantia, saksaa ja ruotsia, ja ovat kansainvälisiä, joten nuorukaiset kouluttavat kyllä toinen toistaan.
- Erään pojan sukulainen soitti ja kertoi, että poika haluaisi tulla asepalvelukseen Suomeen, mutta hän ei osaa muuta kieltä kuin espanjaa. On tietenkin vaikea ymmärtää armeijan käskyjä, jos ei osaa yhtään suomea tai englantia. Kuitenkin sanoisin pojalle, että kannattaa tulla. Varusmiespalvelus vieraassa kulttuurissa on aina rikastuttava kokemus, Karvinen innostaa.
- Yhtenä vuonna meille tuli Etelä-Afrikasta asti nuorukainen varusmiespalvelusta suorittamaan. Hän ajoi sieltä omalla autollaan Suomeen, ja viihtyi hyvin. Varusmiespalveluksen päätyttyä hän kuitenkin valitsi lentokoneen paluumatkalle, Karvinen muistelee.
Ulkosuomalaisten varusmiesten palvelusaika on annettavan koulutuksen perusteella sama kuin muillakin eli kaksitoista, yhdeksän tai kuusi kuukautta.
- Jotkut maat vaativat vuoden mittaisen asepalveluksen suorittamista, joten Suomessa käydyn armeijan lisäksi nuorimies on saattanut joutua vielä toisen maan asepalvelukseen. Näin on käynyt esimerkiksi Kreikassa.
Vuosittain Suomen puolustusvoimissa suorittaa asevelvollisuuden noin sata Pohjoismaiden ulkopuolella asuvaa ulkosuomalaisnuorta. Eniten tulijoita on Saksasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista ja Belgiasta. Myös Suomesta katsottuna eksoottisista maista, kuten Etelä-Afrikasta, Brasiliasta ja Filippiineiltä, on tultu suomalaiseen armeijaan. Pohjoismaista tulevien ulkosuomalaisten määrä on vuosittain noin sata.

Osoitetiedot ajan tasalle

Suomen asevelvollisuus suoritetaan 18:n ja 30 ikävuoden välillä, vapaaehtoisesti voi armeijaan astua jo 17-vuotiaanakin. Kutsuntoihin lähetetään keväällä kutsut 18 vuotta kyseisen vuoden aikana täyttäville Suomen kansalaisille, ja lykkäystä voi anoa enintään kolme vuotta kerrallaan, aina 28 ikävuoteen asti.
Jotta ulkomailla asuvia suomalaisia voidaan kutsua armeijaan, pitää osoitetietojen ja kansalaisuustietojen olla Suomen rekistereissä oikein.
- On hirmu tärkeää, että ihmiset muuttaessaan ilmoittaisivat uuden osoitteensa myös maistraatille Suomessa. Sieltä ne kulkeutuvat edelleen väestörekisterin kautta asevelvollisrekisteriin, josta ne puolestaan poimitaan armeijan kutsuntakirjeeseen.
Jos osoitetiedot ovat väärin, kutsuntapaketti ei koskaan tavoita asevelvollista. Asevelvolliselta vaaditaan siis omaakin aktiivisuutta.
- Yleensä vyyhti alkaa purkautua siten, että joku kutsuntaikäisistä nuorista on saanut postissa kutsuntapaketin, mainitsee siitä muille ikätovereilleen, ja muut alkavat ihmetellä, missä oma kutsuntakirje viipyy.
Pahimmassa tapauksessa ulkosuomalaisnuorukainen julistetaan Suomessa etsintäkuulutetuksi kutsunnoissa käymättömyyden takia. Etsintäkuulutus paljastuu yleensä rajalla, kun nuorukainen tulee lomanviettoon Suomeen. Etsintäkuulutuksen purkaminen käy kuitenkin suhteellisen nopeasti, sillä yleensä taustalta paljastuu juuri tietämättömyys siitä, miten toimia.

Suomen edustustot neuvovat

Suomeen asevelvollisuutta suorittamaan aikovan kannattaa kääntyä ensin maassaan olevan Suomen edustuston puoleen saadakseen tarpeelliset tiedot ja lomakkeet. Myös Pääesikunnan internet-sivuilta on tulostettavissa kaikki asepalvelukseen ilmoittautumiseen tarvittavat kaavakkeet. Edustusto tarkistaa Pääesikunnasta asevelvollisen henkilötiedot, jotka Pääesikunta taas on tarkastanut Väestörekisterikeskuksesta tai Ulkomaalaisvirastosta.
Kutsuntakirje lähetetään asevelvolliselle kevättalvella, ja kutsunnat pidetään saman vuoden syksyllä. Kutsuntojen yhteydessä voi hakea myös vapautusta armeijasta. Tarkemmat ohjeet löytyvät Varusmies-kirjasesta.
Ulkomailla asuvan ei tarvitse tulla Suomeen kutsuntojen takia henkilökohtaisesti, mutta hänen pitää olla kirjeitse tai puhelimitse yhteydessä oman sotilaslääninsä esikuntaan – valtakirja asevelvollisuusasioiden hoitamiseksi on välttämätön. Jos ei tiedä mihin sotilaslääniin valvonnallisesti kuuluu, kannattaa olla yhteydessä Helsingin Sotilasläänin Esikuntaan (Ari Laukkanen) tai Pääesikunnan asevelvollisuusosastoon (Ulla Karvinen).
Kutsuntoihin on lähetettävä lääkärintodistus terveydentilasta. Kutsuntojen jälkeen nuorelle lähetetään palvelukseenastumismääräys, joka edellyttää palvelukseen tuloa määrättynä päivänä tammikuussa tai heinäkuussa kahden vuoden sisällä.
Harva nykyään keskeyttää armeijan, mutta aiemmin heitä oli enemmän.
- Hakemuksessa on tavallaan sellainen asiakirja, jossa nuorukainen ilmoittaa olevansa tietoinen mahdollisuudesta saada kaksoiskansalaisena vapautus Suomen armeijasta, mutta haluaa siitä huolimatta tulla Suomeen varusmiespalvelukseen. Jos on ilmoituksen tehnyt, on sen jälkeen enää vaikea vedota tietämättömyyteen.
Asevelvollinen voi esittää toivomuksen palvelupaikasta. Yleensä ulkosuomalaismiehet sijoitetaan Etelä-Suomen varuskuntiin, kuten Dragsvikiin, Upinniemeen ja Santahaminaan. Monet toivovat varusmiespaikaksi varuskuntaa, joka sijaitsee lähellä ystäviä tai sukulaisia.
Lisäksi varusmies pyritään sijoittamaan sellaiseen sotilaskoulutukseen ja tehtävään, joka parhaiten vastaa hänen koulupohjaansa, ammattiaan, taitojaan ja harrastuksiaan.

Matkat maksetaan

Ulkosuomalaisille Puolustusvoimat maksaa matkan kotimaasta Suomeen ja paluulennon palveluksen päätyttyä. Suomen edustusto tarkistaa Pääesikunnasta luvan asevelvollisen lipun kirjoitukseen. Matkarahat voi saada tililleen myös takautuvasti.
Lisäksi Puolustusvoimat maksaa ulkosuomalaiselle yhden lomamatkan palveluksen aikana, riippuen matkan ja palvelusajan pituudesta. Euroopan sisällä matkoja voi olla jopa neljäkin.
- Matkoilla edellytetään halvinta ja suorinta lentoa. Jos varusmies haluaa matkustaa ykkösluokassa, hänen pitää itse maksaa lisämaksu.
Ulkosuomalaisvarusmiehiä sijoitetaan periaatteessa kaikkiin aselajeihin, ja heitä on jopa ryhmänjohtajina. Yleensä sijoitus riippuu asevelvollisen kielitaidosta ja hänen muista valmiuksistaan. Esimerkiksi lakimieskokelaat, uusmedia-alan osaajat, lääkärit ja graafikot voivat päästä oman alansa erityistehtäviin.
Puolustusvoimien julkaisema opas Varusmies antaa paljon hyödyllistä tietoa asepalveluksesta ja eri sijoitusvaihtoehdoista. Internetissä osoite on www.mil.fi
Myös ulkosuomalaisten naisten on mahdollista hakeutua naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen Suomeen. Heillä on kaikki samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin ulkosuomalaisvarusmiehillä. Matkoja valintatilaisuuksiin ei kuitenkaan makseta.

Teksi ja kuvat: Anu Punkari

Varusmiespalvelusasioissa
ota yhteyttä:
Tämä sähköpostiosoite on suojattu roskapostia vastaan, aseta javascripttuki päälle nähdäksesi osoitteen.
(Helsingin sotilasläänin esikunta)

Kaksoiskansalaisuusasioissa
ota yhteyttä:
Pääesikunta Asevelvollisuusosasto
PL 919
00131 Helsinki
puh. +358-9-1812 2395

Tietoja varusmiespalveluksesta osoitteesta:
www.mil.fi